Uusia ammoniakkitehtaita syntyy nykyään kuin sieniä sateella. Kun ammoniakin tuonti Venäjältä on pysähtynyt, Euroopan markkinat vaativat uusia ammoniakin tuottajia lannoite- ja kemianteollisuutta varten. Ammoniakki on myös keskeinen osa vetyalan vallankumousta. Monet yritykset aikovat kuljettaa vaikeasti varastoitavaa vetyä ammoniakkina, joka on paljon helpompi varastoida, ja laivayhtiöt tutkivat ammoniakin käyttöä pitkän matkan rahtilaivojen polttoaineena. Synteettinen ammoniakki on yksi maailman laajimmin tuotetuista kemikaaleista.
Vaikka ammoniakista tulee yhä tärkeämpää maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä, se on kuitenkin edelleen vaikea kemikaali käsitellä. Aeromon tutkimus- ja kehitysjohtaja Matti Irjala kertoo, miten ammoniakkivuodot voivat aiheuttaa ongelmia työterveyden, ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta.
Ensinnäkin ammoniakki on myrkyllinen kaasu, ja altistuminen voi olla vaarallista tai jopa tappavaa suurina pitoisuuksina.
Toiseksi ammoniakin pistävä ja epämiellyttävä haju heikentää elämänlaatua jopa pieninä määrinä.
Kolmanneksi ammoniakki aiheuttaa uusia päästöjä. Jos ammoniakki esimerkiksi saastuttaa maaperän, se voi aiheuttaa suoria myrkkyvaikutuksia tai huomattavia muutoksia kasvillisuuden koostumuksessa. Se voi jopa aiheuttaa dityppioksidipäästöjä ilmakehään. Dityppioksidi, joka tunnetaan yleisesti naurukaasuna, on kasvihuonekaasuna 130 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidi.
Näistä syistä yritykset etsivät yhä useammin uusia tapoja mitata ja paikantaa ammoniakkipäästöjä, jotta ammoniakkikaasuvuodot voitaisiin minimoida.
Lue lisää Aeromonin vuotojen paikannuspalveluista.
Ammoniakkia on vaikea mitata
Aeromonille ammoniakki ”on ollut yksi haastavimmista mitattavista kohdekaasuista”, Irjala sanoo.
Irjalan mukaan ammoniakki on tahmea kaasu. Jos ammoniakkikaasu osuu pinnalle, se tarttuu siihen hyvin helposti”, hän sanoo. Tämä pätee myös näytelinjojen pintoihin mittaustilanteissa”.
Kaasun kertyminen pinnoille voi sekoittaa mittaustuloksia. Esimerkiksi äkillinen kosteuden muutos voi saada aikaan sen, että suuri määrä pintakaasua kerääntyy kerralla, jolloin anturit antavat todellisista ulkoisista olosuhteista poikkeavan tuloksen.
Irjala kertoo, että Aeromon aloitti ammoniakin mittaamisen vuonna 2016, jolloin yritys mittasi ensimmäisen kerran Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) kanssa biojätteen käsittelyprosessista peräisin olevaa ammoniakkia. Luotettavan ammoniakin mittaustekniikan kehittäminen vei vuosia. Kuten hän toteaa, ”testauksessa, kalibroinnissa ja mittauksessa on eliminoitava kaikki muut muuttujat paitsi ammoniakki, jotta mittaus toimisi – mutta nyt pitkän kehitystyön ansiosta se onnistuu”.
Tämä kaikki kuuluu Aeromon osaamiseen
Irjala kuvaa esimerkkinä mittauslaitteiden kalibrointia. Kun mitataan kosteassa ulkoilmassa ja kalibroidaan laitteisto paikan päällä kuivilla kaasuilla, on tärkeää tietää, miten kosteus vaikuttaa mittaustuloksiin. Tämä kaikki kuuluu Aeromon osaamiseen, Irjala selittää.
Irjala kiittelee myös ammoniakin mittaukseen soveltuvien pienten ja kevyiden antureiden nopeaa kehitystä.
Ammoniakki liittyy lisääntyneisiin päästöihin
Ammoniakin käytön lisääntyessä muiden kuin ammoniakkipäästöjen tarkkojen mittausten tarve kasvaa sen myötä.
Kun ammoniakkia käytetään polttoaineena ja palaminen on puhdasta, hiilidioksidipäästöjä ei synny. Ongelma syntyy, kun pakokaasuja ei valvota eikä palaminen ole puhdasta. Hallitsemattomassa palamisessa ammoniakin käytöstä aiheutuu typpioksiduulipäästöjä.
Jos ammoniakkia käytetään vedyn kuljettamiseen, vedyn muuttuminen ammoniakiksi ja sitten takaisin vedyksi voi aiheuttaa vetypäästöjä. Vety on räjähdysherkkä kaasu, ja vuodot voivat myös aiheuttaa taloudellisia menetyksiä.
Jos ammoniakkia tuotetaan metaanista, ammoniakin tuotantopaikan metaanipäästöjä on myös tarkkailtava.
Pystymme mittaamaan kaikkia näitä kaasuja ja voimme jopa mitata niitä samanaikaisesti
”Pystymme mittaamaan kaikkia näitä kaasuja ja voimme jopa mitata niitä samanaikaisesti”, Irjala huomauttaa.